lauantai 1. lokakuuta 2005

Tehtävä- ja hankintalista

Sekin hienous veneilyssä on, että aina pitäisi jotakin hankkia ja kun on puuveneestä kysymys, niin tehtävälistankin saa halutessaan näyttävän mittaiseksi. Koitetaan kuitenkin pysyä kohtuudessa, etteivät rahat ja aika lopu heti alkuunsa. Listan järjestys on sattumanvarainen eikä kerro kohteen tärkeydestä tai suuruudesta.

Tehtäviä:

  1. Kannen saumojen korjaus
    Parissa rimakannen saumassa massa on pettänyt ja lakka halkeillut, joten ne täytyy korjata keväällä 2007.

    • Pientä korjausta tehty sekä talvella 2007 että 2008
    • Kesällä 2010 jälleen ilmennyt pieno vuoto yhdessä saumassa
  2. Maston siistiminen kannen yläpuolelta
    Fokan skuutit ovat kaiketi vuosittain kuluttaneet maston alaosasta lakan puhki ja puu on päässyt kastumaan ja sitä kautta tummumaan. Hieman puutakin on kulmista kulunut, joten korjaaminen vaatinee pientä puun uusimista. Kuvittelisin, että maston kulmista tulee poistaa sentti tai pari puuta puolen metrin matkalta ja tilalle liimata uutta tervettä kuusta (tai saisiko tuo olla jotakin kovempaa puulajia?). Täytynee vielä kysellä osaavammilta. Joka tapauksessa tällä asialla ei ole kiirettä, vaan tulevana keväänä tyytynemme vielä hiontaan ja lakkaukseen.

    • Edelleen keväällä 2009 ja 2010 tyydytään lakkausen korjailuun
  3. Sähköjen uusiminen sekä plotterin ja kaiun anturin asentaminen
    Vuonna 2006 ostimme Myrskylintuun Navman 6500 plotteri-kaiku yhdistelmän, jota ei vielä ole asennettu paikalleen. Sähköt rakennetaan jollakin aikataululla kokonaan uusiksi. Sekä plotteri, että "sähkötaulu" yritetään istuttaa toiseen sitloodan kaappiin piiloon.

    • Plotteri ja kaikuanturi saatiin asennetuksi keväällä 2007 ja sähköt välttävään kuntoon
    • Sähköt kaipaavat parantelua kesän 2009 aikana ainakin takavalon osalta
    • Keväällä 2010 akku vaihdettiin 75 Ah vapaa-ajanakkuun, joka sijoitettiin maston etupuolelle ja takavalolle vedettiin johto takastaakin reiän kautta kannelle.
  4. Traktoritraileri
    Ehkä tämä pitäisi laskea paremminkin hankinnaksi, sillä omaa osaamista riittää tuskin muuhun kuin suunnitteluun (jos siihenkään). Tarkoitus on kuitenkin saada aikaiseksi traileri, jolla veneen saisi ylös järvestä ja jolla se sitten voisi jatkossa talvensa viettää.

    • Tämä hanke taidetaan kuopata veneen merelle siirron johdosta
  5. Rungon sisäpuolen puhdistus, kyllästys ja pinnoitus
    Myrskylinnun rungon sisäpuoli on vuosittain kyllästetty pellavaöljyllä ja se on muodostanut vähitellen pintaan jonkinasteisen esteettisen häiriön. Pieni epäilys on myös syntynyt, että jossakin vaiheessa siellä olisi käytetty jotakin värillistä lahosuojaa tai mahdollisesti jopa vahvasti ohennettua tervaa. Tervan tuoksua siellä ei kyllä tunnu. Joka tapauksessa olisi kiva saada pinnat puhtaamman oloisiksi ja helpommin puhtaana pidettäviksi. Lakkamaan niitä ei taida uskaltaa lähteä(?), mutta jos pinnat saa riittävän siisteiksi, niin kunnon kyllästyksen jälkeen vernissaa voisi uskaltaa kokeilla.

    • Tämä(kin) taitaa olla ikuisuusprojekti...
  6. Ruffin ikkunat
    Ruffin ikkunat ovat luultavasti akryyliä ja ne on liimattu kiinni sarjoihin. Ne voisi vaihtaa vähemmän naarmuisiin samalla kun joka tapauksessa kehysten kiinnitykset ja tiivistykset pitää käydä läpi. Osa kehysten ruuveista pysyy paikallaan lähinnä pyhällä hengellä, joten niiden reikiin voisi tapittaa uutta puuta, jotta istuisivat tiukemmin aloillaan.

    • Tekemättä edelleen keväällä 2010
  7. Ruffin katto
    Ruffin katon pinnoituskankaassa on muutamia pituussuuntaisia poimuja, joiden harjalta maali aina kuluu köysin hankauksesta. Kangas pitäisi siis vaihtaa ja samalla kannattanee rimakatto kyllästää ja kattoa kiertävät alumiinilistat vaihtaa esteettisempiin mahonkilistoihin.

    • Tekemättä edelleen keväällä 2010
  8. Ruffin ovet
    Ruffissa on nyt irroitettavat luukut, jotka ovat kyllä ihan hyväkuntoiset, mutta jotenkin on mieleen hiipinyt, että ovet voisivat olla meidän käytössämme käytännöllisemmät. Täytyy kuitenkin vielä katsella ihan paikan päällä millainen operaatio tuo muutos todellisuudessa olisi.

    • Tuleekohan koskaan tehdyksi... eikä ehkä ole edes järkevää.
  9. Ruffin sisäpintojen lakkaus
    Ruffin katon sisäpinnassa on pieniä homepilkkuja, jotka kyllä lähtevät suhteellisen hyvin pois. Kun lakkapinnat muutenkin sisällä ehkä kaipaisivat hieman huomiota, niin tästä voisi ottaa jossakin vaiheessa kesäprojektin. Eli sopivalla säällä ja porukalla hieman hiekkapaperia, lakkausvälineitä ja evästä mukaan ja päivä poijussaan nuokkuvassa Myrskylinnussa aaltojen liplatusta kuunnellen ei tuntuisi pahalta.

    • Ehkä kesällä vartiovuoron yhteydessä... tai sitten ei

Hankintoja:

  1. Trikolori/ankkurivalo maston huippuun
    Nyt Myrskylinnun valot eivät täytä katsastusmääräyksiä. Maston huipussa on ankkurivalo ja etukannella irroitettava punavihreä valo. Näillähän selviää muista tilanteista paitsi purjeilla pimeässä ajamisesta, sillä silloin tarvittaisiin taakse valkoinen 135° valo. Tilanne on ajateltu ratkaista siten, että maston huippuun laitetaan trikolori/ankkurivalo yhdistelmä, jolloin purjehdittaessa käytetään trikoloria ja koneella ajettaessa ankkurivaloa ja etukannen punavihreää valoa. Pieni ongelma syntyy siitä, että umpipuisen maston sisällä on vain yksi parijohto, eikä sinne mitenkään ole mahdollista saada lisää piuhoja. Ratkaisuksi kokeillaan diodeja, joilla trikolori ja ankkurivalo saadaan palamaan vuorotellen virran suuntaa vaihtamalla.

    • Tyydytään ainakin keväällä 2010 hoitamaan tilanne takakannelle asennettavalla irroitettavalla takavalolla
  2. Puomiteltta
    Nykyinen puhtaan sininen pressumateriaalista tehty puomiteltta on kyllä toimiva, mutta kaunis se ei ole. Uusi voisi olla kuomukankainen, jolloin sitä olisi mukavampi käsitellä ja se myös hieman hengittäisi. Väriä ei vielä ole valittu; tumman sinisen tai punainen ovat olleet pinnalla, mutta valkoinenkin voisi olla hyvän näköinen jos se vain pysyisi puhtaana.

    • Keväällä 2008 teetettiin VA-varusteella kapteeninsininen teltta tukevasta kuomukankaasta
  3. Kaikuanturi
    Navmanin kaikuplotterin mukana tuli perälauta-anturi, mutta eihän se mitenkään istu Haihin. Tilalle on hankittava pronssinen pohjan läpi asennettava anturi, vaikkei reiän teko pohjaan miellytäkään.

    • Pronssianturi hankittiin ja asennettiin keväällä 2007
  4. Vantit, vanttiruuvit ja harukset
    Tällä ei ole kiirettä, mutta listalle se on syytä jo laittaa.

    • Odottaa edelleen keväällä 2010
  5. Köysiä ja pylpyröitä
    Vaijeriset nostimet tekisi mieli vaihtaa köysiin. Täytyy vain tarkistaa edellyttääkö se pylpyröiden vaihtoa mastoon. Lisäksi ainakin puomin alasvetäjät/preventterit (=puominkatkaisijat) ovat aika kauhtuneet ja mikäli fokan skuutteihin laitetaan pylpyröillä välityksiä, niin tarvitaan pidemmät köydet. Lisäksi isopurjeen etuliikin kiristin puuttuu kokonaan, joten siihen on hankittava tarvikkeet.

    • Kesällä 2010 ison Cunnigham otettu käyttöön
  6. "Peräairo"
    Ranskan Haissa eli Requin-veneissä näyttää usein olevan yksi pitkä airo veneen perässä, jolla sitten liikutetaan venettä hieman Gondolien tapaan. Aiheesta löytyy lisää tietoa englanniksi täältä. Tämä tuntuisi olevan meille monestakin syystä mielekkäämpi vaihtoehto kuin perämoottorin mukana kuljettaminen.

    • Katsotaan nyt kesällä 2009 miltä homma merellä tuntuu
    • Kesällä 2010 laituripaikka siirtyä sellaiseen koloseen, että tyydyimme laittamaan moottorin veneen perään.

perjantai 30. syyskuuta 2005

Tästä lokikirjasta

Lokikirja on ehkä harhaanjohtava nimi näille sivuille, sillä jokaista kiinnitysköysien irroitusta tänne ei merkitä. Mahdollisuuksien mukaan sivuja koitetaan kuitenkin pitää yllä siihen malliin, että jälkeenpäinkin muistaisimme päälinjat veneen kanssa vietetyistä hetkistä niin purjehdus- kuin telakointikausillakin.

Myrskylinnun historiaa

Summassa on yli sadan vuoden aikana toiminut ainakin kymmenkunta eri Seppälän veneveistämöä. Osa samaa sukua, osa ei. Veljekset Esa ja Aleksanteri Seppälä aloittivat kaupallisen veistämötoiminnan 1880 ja 1889 ja tuota suvun perinnettä jatkoi myös Jalmar Seppälän Veneveistämö. Ensimmäinen hai-vene (L-29) tuolla veistämöllä valmistui vuonna 1935 ja jo tuolloin isän apuna lautaa sovitettaessa oli myös hänen poikansa Jorma. Vuonna 1946 veistämö siirtyikin neljän veljeksen käsiin ja parhaimmillaan vuodessa rakennettiin seitsemänkin haita. Kahdestaa veljensä Veikon kanssa Jorma Seppälä veisti 50-lopunta alkaen suurten matkapursien, kalastaja- ja huviveneiden sekä vesibussien ja työveneiden lisäksi yhteensä 25 hai-venettä. Viimeisen hainsa, numero 285, veljekset tekivät 90-luvun alussa (tai ehkä jo 1987). Jorma Seppälä kuoli vuonna 2002 ja Veikko muutamaa vuotta myöhemmin, mutta ainakin vuonna 2006 veistämö oli edelleenkin olemassa, tosin kylmänä ja aika tyhjillään.

Myrskylintu on veneenveistäjä Jorma Seppälän itselleen vuonna 1969 veistämä hai. Hän purjehti ja kilpaili sillä 16 vuotta, eikä tuona aikana Suomenlahden tuulista kuulemma löytynyt sellaista, että olisi tarvinnut reivata. Kun vuonna 1994 Suomen mestaruuspurjehduksen kymmenen kärkeen mahtui puolenkymmentä Jorman ja Veikon rakentamaa haita ja Jormalta kysyttiin missä piilevät hyvän hain salat, hän vastasi: "Kehutaan purjehtijaa, eikä tekijää: meno on kiinni siitä miten hyvin sen osaa rimmata."

Vielä ainakin vuonna 1984 Myrskylintu osallistui haiden SM-kilpailuihin Kotkassa Jorma Seppälän kipparoimana, mutta sen jälkeen vene myytiin pois, eikä meillä vielä ole tarkkaa tietoa sen vaiheista ennen kuin se noin vuonna 1988 siirtyi Gustaf Sandströmin ylläpitoon Pietarsaareen. Vuonna 1987 se kuitenkin oli osallistunut Tampereella pidettyihin SM-kilpailuihin TaPS:n lipun alla Timo Lyytisen kipparoimana, joten arvattavasti vene oli tuossa vaiheessa muutaman vuoden Tampereen seudulla. 2000-luvulle siirryttäessä Myrskylinnun hoitovastuu siirtyi Pietarsaaressa Tom Sundqvistille ja edelleen Susanna ja Jarmo Niinimäelle Vantaalle vuonna 2005.

Kilpailuja

Janne Miettisen "HAI Purjehdus" -sivuilta löytyi vanhoja SM-kilpailutuloksia. Tässä poimintoja Myrskylinnun sijoituksista ja kippareista:
  • 1971 Turussa, sijoitus 38. (osallistujia 45), Jorma Seppälä (HPS)
  • 1974 Kotkassa, sijoitus 12. (26), Jorma Seppälä
  • 1984 Kotkassa, sijoitus 14. (26), Jorma Seppälä
  • 1987 Tampereella, sijoitus 22. (27), Timo Lyytinen (TaPS)
  • 1989 Pietarsaaressa, sijoitus 23. (30), Gustav Sandström (SSL)
  • 1991 Oulussa, sijoitus 24 (30), Gustaf Sandström
  • 1997 Pietarsaaressa, sijoitus 20 (24), Gustaf Sandström
  • 2000 Pietarsaaressa, sijoitus 15 (22), Gustaf Sandström
  • 2002 Oulussa, sijoitus 22 (26), Tom Sundqvist (SSL)

Lähteet:
  • Timo Suomalaisen kanssa käyty sähköpostinvaihto
  • Vene-lehden artikkeli "Mr. HAI Jorma Seppälä" (8/95)
  • Janne Miettisen "HAI Purjehdus" -sivusto

Omistajanvaihdos 2005

Myrskylintu on puuvene, joten ei oikeastaan pitäisi puhua siitä kuka sen omistaa vaan kuka siitä huolehtii. Syksystä 2005 lähtien tuo ilo on joka tapauksessa jaettu Vantaalla asuvassa Niinimäki-Nummi -perheessä.

Purjehdusuramme olimme aloittaneet syksyllä 1999 ostamalla 50% osuuden FinnExpress 74 -veneestä. Tämän Afternoon Delightin kotisatama ja seura oli Helsinkiläinen KoPu, johon mekin siis liityimme. Kolme vuotta näin purjehdukseen ja seuratoimintaan tutustuttuamme totesimme, että purjehdusta haluamme edelleen harrastaa, mutta vene on näin suurelle perheelle ahdas. Syksyllä 2002 hankimme sitten Casa Primaksi ristimämme Maxi 999 -veneen. Seilasimme Suomenlahtea itään ja länteen sen minkä kahden viikon mittaisiksi kutistuneilla purjehduslomillamme ehdimme. Toisen kaksiviikkoisen kesistä vei aina mökkeily ja sukulointi Saimaalla. Vuonna 2004 yhdistimme purjehdus- ja mökkiloman purjehtimalla kanavan kautta Saimaalle ja ankkuroimalla veneen mökkirantaan kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen palasimme samaa reittiä takaisin. Silloin jo totesimme, että kyllä järvelläkin voi purjehtia, vaikka se monessa suhteessa erilaista onkin kuin merellä – niin hyvässä kuin pahassakin.

Kesän 2005 kuluessa meille kuitenkin varmistui se tosiasia, ettei veneilymme hyötysuhde ollut kohdallaan. Veneen kunnossapitoon matkoineen kului enemmän aikaa kuin mitä olimme vesillä. Oli aika tehdä päätös Casa Priman myymisestä. Tarkoitus oli yksiselitteisesti tehdä ainakin muutamiksi vuosiksi eteenpäin valinta kesien viettämisestä mökkeillen purjehtimisen sijaan, mutta jo Valkosaaren Venetorilla, jossa Maximme myimme, heräsi vanha kaipuu puuveneiden tuoksuun. Ja kun jo vuosia olimme ihailleet noita kauniita, kapeita, suippokeulaisia "nuolikoteloita"; vitosia, kutosia, haita jne., niin ei ollut ihme, että pian jo selailimme nettiä etsien sopivaa venettä Saimaalle retki- ja päiväpurreksi.

Venetyypiksi valittiin kai puhtaasti tunnesyistä Hai ja pian löysimmekin Miettisen Jannen "HAI Purjehdus" -sivuilta etsimämme myynti-ilmoituksen:

FIN-264, Myrskylintu v. -69. Huippukuntoinen, kaunis, kilpailuvarustettu purjevene, Pietarsaaressa. Ilmoita sähköpostitse niin lähetän kuvia, tai soita niin kerron lisää!

Pyysimme kuvia ja lisätietoja veneestä ja saimme pian vastauksen:

Kiitos mielenkiinnostanne.
Myrskylintu on edelleen myynnissä.
Mihinkään remonttiin ei tarvitse varautua, koska vene on erittäin hyvässä kunnossa. Puuvenettä on aina huolettava, mutta koska pohjatyöt tässä veneessä on tehty kunnolla niin sekin käy helposti.
Myrskylintu on venerakentaja Seppälän vuonna -69 rakentama ja hän rakensi sen omaan käyttöönsä, mikä myös näkyy hyvin veneessä. Koko vene on rakennettu valikoidusta korkealuokkaisesta materiaalista, ja se on erittäin huolellisesti tehty, ja mikä tärkeintä, siitä on pidetty erittäin hyvä huolta sen jälkeen.
Veneessä on kilpailu-/katsastusvarustus, 2 isoa, 2 fokkaa, 3 spinnua, WB-02, kompassi, nostokoukut, perämoottoriteline, poijupeite, puupukki, säädettävä mastojalka jne.

Ja mukana seurasi kuvia.

Lisää kuvia Picasa-albumissa

Näillä tiedoilla me ostimme Myrskylinnun! Niin, niin, tiedämme kyllä, että ostoa harkittaessa vene pitää tutkia pienintä yksityiskohtaa myöden ja puuveneen kyseessä ollen apuna tulee käyttää parasta mahdollista asiantuntijaa jne. Mutta me nyt vain ihastuimme tähän yksilöön, eikä aikatauluun oikein sopinut käynti Pietarsaaressa saakka. Ja toisaalta, mehän käytimme arvioitsijana parasta mahdollista asiantuntijaa, veneen monta vuotta tuntenutta omistajaa. Kehen sitten luottaa, jos ei puuveneilijään? Niin Myrskylintu matkasi kuorma-auton lavetilla Pietarsaaresta kotipihaamme Vantaalle, emmekä tähän mennessä ole löytäneet siitä yhtään puutetta tai virhettä, joka olisi vaikuttanut tuohon kaupantekoon.

Vene siirrettiin keväällä 2006 Saimaalle, jossa sillä oli poijupaikka mökin edustalla. Kolmen kesän jälkeen perheemme päätti hankkia mökille kokeeksi moottoriveneen, sillä jotenkin se tuntui sopivan mökkivenetarpeisiimme purjevenettä paremmin vaihtelevatuulisella Saimaalla. Niin Myrskylintu siirrettiin jälleen syksyllä 2008 kotipihaan Vantaalle odottelemaan kevään vesillelaskua meriveteen.

Hai-veneen historiaa

Hai on ensimmäinen Suomessa rakennettu sarjavalmisteinen yksityyppiluokka. Veneen piirsi Gunnar L. Stenbäck Helsingfors Segelsällskapetin kommodorin Erik Nummelinin pyynnöstä ja se esiteltiin Frisk Bris -lehden numerossa 9/1930. Esittelyssä puhutaan joka suhteessa järkevästä veneestä, jossa kalliista suunnitteluluokista saatu kokemus on huolellisesti otettu käyttöön siihen saakka missä kalleus alkaa. Ensimmäinen valmis vene esiteltiin venenäyttelyssä Kaartin maneesissa 1931 ja vuonna 1932 se hyväksyttiin omaksi luokakseen.
Hai saavuttikin nopeasti suosiota ja niitä on tähän päivään mennessä rekisteröity Suomessa lähes 300 kappaletta. Lisäksi niitä purjehtii, toisinaan hieman muunneltuna, ainakin Ranskassa, Saksassa, Baltian maissa ja USA:ssa. Uusia puisia Haita rakennetaan edelleen silloin tällöin ja rinnalle on syntynyt myös lasikuituinen Hai-2000 vene.
Hai on monille suomalaisille se tuttu ja nostalginen, kapea ja kaunis puupurjevene. Suhteellisen pienen purjepinta-alansa johdosta sillä uskaltaa lähteä kovempaankin tuuleen vaikka kapea ja matala runkomuoto tekeekin siitä melko kostean purjehdittavan isommassa aallokossa. Kilpailuluokkana Hai on edelleen aktiivinen ja SM-kilpailuihin osallistuu vuosittain 20-30 venettä.
Toisten Hai-veneiden sivuja: